Pikabetoni ja kadonneen kosteuden metsästäjät

09:53


Case "As Oy Kymppikylppäri" meni seuraavasti:

Vuoden 2016 lopussa oli suoritettu kosteusvauriokorjaus aluperin 1980-luvulla  valmistuneeseen kylpyhuoneeseen. Pinnat kiiltivät uudella laatoituksella ja vedeneristeet oli laattojen taustalla mittauspöytäkirjankin mukaan kunnossa. Kaikkihan näytti päällisin puolin varsin hienolta. 

Pesuhuoneen korjauksen yhteydessä oli valettu uutta betonilaattaa myös olohuoneen puolelle noin 40 cm leveälle kaistalle väliseinän viereen, osana kylpyhuoneen kosteusvauriokorjausta. Asukkaalla kaikesta huolimatta heräsi epäily mahdollisesta sisäilmaongelmasta ”muovin hajun” vuoksi ja kutsui paikalle kosteudenmittaajan jo pari viikkoa korjauksen jälkeen.

Kohteelle saapuessaan kosteudenmittaaja aisti olohuoneen seinustalta selvän kemiallisen hajuhaitan. Pintakosteudenosoittimella lukemat huitelivat reilusti kostean puolella. Uudisvalun pintakosteuksien lukemat ovat korkeimmat keskellä valua eli noin 20 cm:n päässä pesuhuoneen seinästä. Mittaaja päätti välittömästi turvautua rakennekosteusmittauksiin, koska pintakosteuspoikkeamathan voivat johtua jostain muusta tekijästä ja olihan nyt kyseessä korjaustyön laadunvarmistus. Eli ei muuta kun mattoa pois ja betonia piikkaamaan näytepalamittausta varten. Muovimaton alapinnasta oli havaittavissa kosteusjälkiä ja muodon- sekä värimuutoksia. Kiinnityksessä oli säästetty, koska mattoa ei oltu liimattu uuteen pintaan vaan heitetty vain betonilaatan päälle. Väliseinän vierustan korjatun betonilaatan rakennekosteusmittauksissa betonilaatan suhteellinen kosteus vaihteli 90-96 % riippuen mittaussyvyydestä. Betonilaatan alapuolella eristekerroksen yläpinnassa olevan muovin pinta helmeili kosteutta ja jopa sen alapuolinen styroxin suhteellinen kosteus oli 96%. Tässä vaiheessa on hyvä täsmentää, että eristekerrokset oli aiemmin mitattu kuivaksi. Kosteusmittaaja antoi toimenpide-ehdotuksena vaurioituneiden pinnoitteiden purkamisen, kosteiden rakenteiden kuivattamisen siihen asti kunnes muovimaton pinnoitettavuuden arvot arviointisyvyydellä A ja 0,4xA on saavutettu. Mahdollisesta vedeneristeen alle jääneestä kosteudesta ja sen mahdollisesta sivuttaissiirtymästä mainittiin ainoastaan riskinä, koska ei haluttu vielä tässä vaiheessa aloittaa rikkomaan uusia kauniita kylpyhuonerakenteita kosteusmittauksia varten.

Korjaustyöurakoitsijan mielestä ei betonista mittauksin osoitettu kosteus haittaa mitään, koska korjauksessa oli käytetty ”pikabetonia”. Urakoitsija totesi Roope Rautakauppiaan sanoneen, että betonilaatan voi vedeneristää/pinnoittaa 4 päivää betonivalun jälkeen, eikä kosteusmittauksia tarvitse suorittaa, koska kyseessä on pikabetoni. Urakoitsija ei kuitenkaan vastannut mitään, kun häneltä kysyttiin, onko muovimaton alapinta hänen mielestä vaurioitunut vai ei  tai onko hänen mielestä oikein laittaa muovimatto  märäksi todetun betonin päälle. Lopulta kaiken kädenväännön jälkeen työ eteni rakenteiden kuivaustoimenpiteisiin ja pinnoitteiden uusimiseen, eli tällä kertaa tuli onnellinen loppu.

Tämä oli valitettavan tuttu esimerkki pientalo- ja asunto-osakkeiden remonttien kosteudenhallinnasta. Urakoitsija uskoo varmasti vieläkin mieluummin rautakauppiaan eli myyntimiehen lupausta, kuin kosteudenmittaajan mittaustuloksin osoitettua todellisuutta ja selkeästi betonin kosteuden aiheuttamaan vauriota muovimattopinnoitteessa. Käden nostaminen työvirheen merkiksi ei onnistu, ei sitten millään.

Mitä betoni on?

 Betonia on käytetty rakennusmateriaalina jo antiikin Roomassa, joskin raudoitukset lisättiin vasta 1800-luvun puolessa välissä. Betoni koostuu vedestä, sementistä ja runkoaineksesta sekä mahdollisista lisä- ja seosaineista. Runkoaine on rakeista kiveä, jonka raekokoa ja jakaumaa säätämällä (betonin suhteuttaminen) voidaan vaikuttaa valmiin rakenneosan ominaisuuksiin. Sementti puolestaan saa veden kanssa aikaan kovettumiseen vaadittavan kemiallisen reaktion. Lisä- ja seosaineita lisäämällä voidaan vaikuttaa betonin ominaisuuksiin. Lisäaineilla voidaan vaikuttaa esim. pakkasenkestävyyteen, notkeuteen ja kovettumiseen. Seosaineilla taas voidaan vaikuttaa mm. työstettävyyteen, koossapysyvyyteen ja lujuuteen. Betonimassa saavuttaa lujuutensa kuivuessaan sekä kovettuessaan. Massan alkuvaiheen nopean kovettumisen jälkeen kemiallinen reaktio jatkuu hitaampana jopa parikymmentä vuotta valun jälkeen. Valitettava totuus on, että betonin valmistuksessa on käytettävä vettä, joka tuo kosteuskuormaa rakenteelle.

Mitä on betonin kuivuminen? 

Betonin kuivuminen ja lujittuminen tarkoittavat sitä, että betonissa oleva vapaa huokosvesi poistuu. Betonissa sementti tarvitsee vettä kovettuakseen, mutta sementin kemiallisesti sitoma vesimäärä on vain noin neljäsosa sementin painosta. Kuitenkin betonin työstettävyyden takia betoniin tarvitaan vettä aina tätä enemmän, jopa 4/5 sementin painosta. Tämä osuus vedestä jää betonin huokosiin ja sen on kuivuttava riittävästi ennen betonin päällystämistä. Betonirakenne kuivuu hitaasti. Betonin koostumuksella ja rakenteen paksuudella sekä ympäristön olosuhteilla on suurin vaikutus kuivumisnopeuteen. On myös huomioitava, että mitä runsaampi on betonin vesi- ja sementtisuhde, sitä kauemmin kuivuminen kestää ja sitä suurempi on myös betonin kutistuma. Riittävän jälkihoitoajan jälkeen betonirakenteen kuivumista voidaan nopeuttaa ainoastaan lämmittämällä betonia ja huolehtimalla, että betonivalua ympäröivän ilman suhteellinen kosteus pysyy alhaalla.

Onko pikabetoni jotain taika-ainetta?

Palataanpa rakentajan perustiedon jälkeen takaisin aiemmin esitettyyn “ihmekäsitteeseen” pikabetoni. Erään valmistajan pikabetonin tuoteselosteessa, kohdassa pintalattiavalu todetaan:
”Lattian voi päällystää 4 - 7 vuorokauden kuluttua riippuen vesimäärästä ja kuivumisolosuhteista. Asennuksessa on huomioitava pinnoitevalmistajan ja RYL:n edellyttämät kosteuden ohjearvot. Jälkihoidon tarve harkitaan tapauskohtaisesti käyttötarkoituksen ja kuivumisolosuhteiden mukaan.”Eli pikabetonin valmistaja antaa hyvin ympäripyöreän lauseen betonin pinnoitettavuudesta 4-7 päivän kuivumiselle puhumatta mitään rakennepaksuuden tai minkään muun tekijän vaikutuksesta kuivumiseen. Kuitenkin valmistaja viittaa ohjeessa myös selkeästi pinnoitevalmistajan ja RYL:n ohjeisiin. Eli aivan samat laatuvaatimukset kosteuden suhteen kuin ”tavalliselle” betonille tai vaikka lastulevylle, jos kivirakenteet jotain kuvottaa. Myyntimiesten kielellä tämä ohje kuitenki kääntyy “Pintabetonilaatan voi pinnoittaa aina neljän vuorokauden jälkeen ilman rakennekosteusmittauksia”.

Käytettiinpä nyt siihen lattiarakenteeseen betonia, pikabetonia, kevytbetonia, talousbetonia, legobetonia tai mitä tahansa sementin, runkoaineen ja veden seosta, on sen riittävästä kuivumisesta huolehdittava jälkihoidon jälkeen ennen rakenteen pinnoittamista. Betonirakenteen riittävää kuivumista ennen pinnoittamista tai vedeneristämistä ei tule osoittaa muulla tavoilla kuin RT-kortin RT 14-10984 Betonin suhteellisen kosteudenmittausohjeiden mukaisin mittaustoimenpitein. Pelkän tarjoustalon pintakosteudenosoittimen ja taikavarpujen kanssa mittailijat voitte jatkossa jättää oven kynnyksen kylmemmälle puolelle, kun haluatte arvion betonirakenteen pinnoitettavuudesta. Pinnoitettavuuden raja-arvot saadaan aina materiaalivalmistajilta ja/tai esimerkiksi RYL-ohjeista.


Katso  lisätietoa ja ohjeita:

Kommentit

1 kommentti:

  1. Anonyymi3. elokuuta 2023 klo 9.49

    Kiitos tästä. En tiedä, kuinka tämä talo on rakennettu, sillä ostimme sen valmiina ja se oli jo vanha silloin. Nyt täytyisi tehdä kosteuskartoitus. En tiedä, onko aikoinaan tähän tehty kosteusmittausta betonille. https://kuivatalo.fi/kosteuskartoitus/

    VastaaPoista

Pidetään keskustelu asiallisena.

Tilaa: Lähetä kommentteja ( Atom )
Sisällön tarjoaa Blogger.