"Rakennusterveysasiantuntija ei päätynytkään hirteen"

Maaliskuun lopussa Aarrelehti julkaisi ylistävän kirjoituksen Pudasjärven hirsikampuksesta. Syynä Pudasjärven mittavaan koulurakennushankkeeseen ryhtymiseen oli homekoulujen sitkeistä sisäilmaongelmista kärsineiden lasten joutuminen evakkoon. Huonosta sisäilmasta oli kärsinyt myös koulujen henkilökunta. Aarrelehden julkaisussa kampuksen rehtori Mikko Lumme totesi koululaisten ja henkilökunnan sitkeän oireilun loppuneen kuin seinään uusiin tiloihin muuton myötä.

Tämän jälkeen sosiaalinen media täyttyi hirsirakentamista ylistävistä julkaisusta erityisesti rakennusten sisäilman pelastajina. Myös poikkitieteelliset julkaisut saivat jalansijaa ja hirsirakenteiden terveysvaikutuksellisuutta nostettiin yhä uudestaan ja uudestaan esille. Suurin osa hirren ylivoimaisuuden rummuttajista olivat henkilöitä jotka sattumoisin ovat työnsä puolesta puuteollisuudessa tai henkilöitä, jotka eivät ole koskaan olleet rakennusteollisuuteen tai rakentamiseen mitenkään kytköksissä.

Eilen Tekniikka ja Talous-lehden julkaisemassa jutussa rakennusfysiikan professori Juha Vinha Tampereen teknillisestä korkeakoulusta toteaa, että esimerkiksi Pudasjärven kampuksella hirren yksiaineisuus keskittyy ainoastaan seiniin. "Onhan se hyvä, että käytetään suomalaista puuta ja lisäksi puu toimii hiilivarastona. Hirsiyritykset ovat löytäneet hyvän markkinaraon tästä.", kiteyttää Vinha positiivisen puolen hirsirakenteista lehdessä. Jutun lopussa Vinha antaa kuitenkin hieman kritiikkiä Pudasjärven kampuksen paikoin matalasta sokkelista.

Tämän keskustelun ja medianäkyvyyden innoittamana päädyin kirjoittamaan näkemyksiäni aiheesta, joka tällä hetkellä pyörii opettajien, rakentajien ja osakesijoittajien kahvipöydissä.

“Hirsirakentamisen taidottomat”

Suomessa sotien jälkeen, julkisten rakennusten, kuten koulujen, seinät ovat rakennettu pääosin betonista ja tiilestä puurakenteisilla osilla täydentäen. Lämmöneristeenä on käytetty usein mineraalivillaa. Hirsiseinät on mielletty lähinnä pientalojen ja mökkien seiniksi.

Tarkastellaanpa hirsirakentamista vuonna 2012 valmistuneen rakennusinsinöörin ja nykyisin rakennusterveysasiantuntijan vinkkelistä’. 

Ensimmäinen kysymys:

”Milloin olen itse ollut suunnittelemassa tai rakentamassa hirsirakennusta?”. 

Vastaus:

“En koskaan.”. 

Toinen kysymys: 

“Mitä sinulle opetettiin hirsirakentamisesta rakennusinsinöörikoulutuksessa?”. 

Vastaus:

“Eipä juuri mitään.”.

Todellisuus on, että hirrestä rakentaminen ja suunnittelu vaativat erityisammattitaitoa. Tätä erityisammattitaitoa, huomioiden esimerkiksi rakenteiden kosteustekninen toiminta ja työmaan kosteudenhallinta, osaa vähemmistö ammattihenkilöistä Suomessa. Nykyisin työelämässä olevat rakentajat, jotka siis rakentavat muutakin kuin omakotitaloja ja loma-asuntoja, ovat saaneet oppinsa muista materiaaleista. 

Minun pahin kauhuskenaario olisi, että yhtäkkiä alettaisiin rakennuttaa suurin osa rakennuksista hirsirakenteisina, jotka suunnittelisi ja toteuttaisi joukko betonirakentamisesta oppinsa ja kokemuksensa saaneet rakentamisen ammattihenkilöt. Positiivisena asiana skenaariossa voisin pitää ainoastaan rakennusten ongelmia ja vaurioita tutkivien tahojen työllistävä vaikutus tulevaisuudessa.

“Kolme ominaisuutta; Sinistäjäsieni, home ja laho”

Puussa sienten ja homeiden kasvu alkaa nollan lämpöasteen yläpuolella, kun puulla on riittävästi kosteutta. Niiden toiminta pysähtyy vain, jos puu kuivuu riittävästi tai lämpötila menee pakkaselle. Tästä huolimatta rihmastot ja itiöt eivät puusta kuole tai häviä vaan jatkavat toimintaansa heti olosuhteiden palatessa otollisiksi. Home yleensä kehittyy vain puun pinnassa, ellei rakenne saa pitkäaikaista runsasta kosteusrasitusta ja ala sen seurauksena lahota. Siksi erityisesti puun pintoja käsitellään monesti puunsuoja-aineilla juuri sinistymisen ja homekasvuston estämiseksi. Siis luonnonmukainen materiaali käsitellään kemikaaleilla.

Hirsirakennuksessa on rakenneratkaisuja suunniteltaessa ja tehtäessä veden ja kosteuden kanssa oltava erityisen varovainen esimerkiksi märkätiloissa. Puurakenteiden käyttöä pitäisi aina kosteiden tilojen yhteydessä välttää, koska puu on erityisen arka kosteudelle. Lisäksi hirsiset rakenteet, pellitykset ja vaikkapa räystäät tulisi suunnitella ja toteuttaa siten, ettei sade- ja sulamisvedet tai maaperän kosteus aiheuta ylimääräistä kosteusrasitusta puulle. Salvokset ja muut liitokset (esim. ikkunoiden liitokset hirsiseinään) tulisi suunnitella siten, että niihin mahdollisesti tunkeutuva sadevesi- tai sisäilman kosteus, ei aiheuta vaurioita. Esimerkiksi liitoksiin joutuneen veden aiheuttama vaurio on yleensä hyvin pitkällä, ennen kuin se voidaan havaita hirren sisä- tai ulkopinnoilla.

Hirsirakentamisen haasteena voidaan pitää myös toteutusvaihetta ja erityisesti työmaan kosteudenhallintaa. Hirren tehdaskuivatus ei auta, jos materiaaleja säilytetään työmaalla väärin tai puutteellisesti suojattuina. Hetkellinen kosteusrasitus, esimerkiksi siirrettäessä hirsiä sateessa työmaalla ei aiheuta yleensä ongelmia, mutta pitkäaikainen kosteus altistaa aina puun sinistäjäsienille, homeille ja lahottajille. Puutavaran varastoinnille tulee varata paikka, johon tavara voidaan varastoida. Lisäksi puu on peitettävä niin, että se on suojassa sateelta, lumelta, lialta ja suoralta auringonvalolta.

Puu on kevyt materiaali, joten yksinään sen ääneneristys ei ole hyvä ja tiivis puupinta myös heijastaa ääntä hyvin. Puurakennusten riittävä ääneneristävyys saavutetaankin yleensä rakenteellisin keinoin käyttämällä monikerrosrakenteita. Nykyisin puurakentamisen palosuojaus suoritetaan suojaamalla puurakenteet kotelorakenteilla, pinnoittamalla puukuitueristeellä tai palonsuoja-aineella. Eli puurakenne piillotetaan esim. levyrakenteella tai se pinnoitetaan kemiallisella palonsuoja-aineella.

“Aina ei pidä välttää hirsipuuta”

Rakennusmateriaalina puu soveltuu hyvin kaikkien rakennuskohteiden materiaaliksi, kun muistetaan käyttää oikeita materiaaleja oikeisiin paikkoihin. Puurakentaminen on nouseva trendi myös muualla Euroopassa, ei vain Suomessa. Syinä ovat lähinnä rakentamisen ympäristötekijät ja kohonneen energiahinnan antama kilpailuetu matalan energiakulutuksen materiaalille. Toki myös puun helppo työstettävyys sekä keveys ovat merkittäviä etuja.

Sisäilman laadullisesti puurakenteiden kosteustekninen ominaisuus sitoa ja luovuttaa kosteutta on tyypillinen kaikille hygroskooppisille materiaaleille. Tämä voidaan osoittaa helposti vertailemalla sisäilman kosteutta ulkona ja hirsirakennuksen sisällä. Kuitenkin jos hirsirakennuksessa on koneellinen ilmanvaihto, kuten suurissa julkisissa rakennuksissa, ei hirren kosteuskapasiteettia voida hyödyntää sisäilman kosteudessa vaan sen määrittää ilmanvaihto.

Puulla arvioidaan olevan psykologisia vaikutuksia ihmiseen. Puu koetaan lämpimäksi, ja kauniiksi materiaaliksi. Puun huokoinen koetaan miellyttäväksi koskea, eikä se johda hyvin sähköä tai lämpöä. Puupintojen onkin uskottu laskevan ihmisten stressitasoa. Eli puu koetaan vähemmän stressaavaksi pinnaksi kuin maalattu betoni. Tämäkin voi olla yksi tekijä, miksi koemme puurakeiset tilat turvallisiksi. Tällöin kysymys on psykologisista vaikutuksista, eikä rakennuksen tai rakenteen toiminnan vaikutuksista sisäilmaan tai käyttäjien oireisiin. Tämä on syytä muistaa.

Lopuksi on todettava, että valitettavasti pelkät seinät eivät tee rakennusta, vaan rakennukseen tarvitaan myös muita rakenteita sekä talotekniikkaa. On huomioitava että, millä materiaalilla tahansa huonosti suunniteltuna ja toteutettuna voi tehdä sisäilmaongelmaisen rakennuksen. Materiaalilla ei siis ole merkitystä. Hirsirakentamiseen pätevät aivan samat lainalaisuudet kuin muuhunkin rakentamiseen. Laadukkaalla suunnittelulla ja toteutuksella sekä toteutuksen valvonnalla voidaan varmistaa hyvä toimivuus. 

Seuraavaksi odotan innolla, milloin esimerkiksi betoniteollisuus herää kilpailemaan puurakentamisen kanssa ja siirtää markkinointiaan sisäilmaongelmattomuuteen painottuen. Vai onko siihen edes tarvetta? Yhtä innokkaasti odotan myös tutkimustuloksia Pudasjärven hirsikampuksesta ja sen pitkäaikaistoimivuudesta. Kampus on saanut näkyvyyttä niin paljon rakentamisaikana ja valmistumisen jälkeen, että nyt on hirsi- ja puurakentamisella todellinen näytönpaikka. Hyvin suunnitellulla, valvotulla ja huolletulla hirsiseinäisellä rakennuksella voidaan markkinoida sekä perustella puun valintaan materiaalina. Tutustukaa aiheeseen vaikka googlettamalla "Pudasjärven hirsikampus", kauniita ovat valmiit hirsirakenteet.

Palataan asiaan seuraavan aiheen muodossa jo ensi kuun alussa.  Aurinkoista pääsiäistä!